Hehei hoi ja tervehdys itse kullekin!

Matemaattinen päivittely on  valitettavasti jäänyt hieman taka-alalle eräiden tiettyjen seikkojen takia. Lammin ELIITTI lukion toisen vuoden opiskelijoiden (MEIDÄN), musikaali lähestyy salakavalan nopeasti. Olemmekin siis ihanassa tilanteessa, jossa urhaamme jokaisen sunnuntaipäivämme toukokuuhun ja ensi-iltaan asti koululla iloisesti näytellen ja musisoiden. Mikäs sen mukavampaa. Lisäksi koeviikko (ja matikkajuhlat!) lähestyy. Unohtamatta tietenkään kaikenlaista muuta kivaa pientä kuten tuntemattoman sotilaan läpi kahlaamista, joka edistyy enemmän tai vähemmän hyvin huonosti. Kaikilla.

Jokatapauksessa. Aiemmin kerroin mukavasta matematiikan kurssista, Maa11.  No, ei makeaa mahan täydeltä. Olemme siis jo pitkän aikaa sitten siirtyneet pois epätavalliselta mukavan matematiikan vyöhykkeeltä ja palanneet normaalin tuskaisen ja hämmentävän laskennon pariin.

Mikäli joku kysyisi minulta, mitä olemme käyneet läpi kahdella kurssillame, en varmasti osaisi nimetä murto-osaakaan asioista. Olo ei ole siis miltään kohdin luottavainen... ja koeviikko lähestyy. No, ehkä tästä selvitään. Ehkä.

Tahdon kuitenkin piristää teitä Somethingin minulle (matematiikan tunnilla) kirjoittamalla runolla! Sen esteettinen viehkeys ei tosin pääse oikeuksiinsa ilman kuvaa, mutta ehkä pidätte siitä silti.


iloinen Vilma

oi Vilma!

sinä iloinen Vilma!

annan voimaa

askareisiin

DADAA

voima on suuri

kuin punajuuri

HOHOI

iloa!

oivoi!

Hehei

poni porkkanan vei

VOIMAA

olee!!!

Kirjoittanut

Tiia