lauantai 30. tammikuuta 2010

olemisen tuska

Itkemme mustaa verta ja sinipunaista tuskaa, kun epäonnistumme kerta toisensa jälkeen.. Ehkä kirjan vastaukset on vain kaikki väärin?

Ehkä jedivoimamme alkavat hiipua, nyt kaivattaisiin karskillista valaistumista

-- jatkuu tästä tauon jälkeen --

Nyt alkaa pienimuotoinen vitutus hiipiä matikkajuhlijoiden pariin, alati väärin menevien laskutoimitusten asuun piiloutuneena. Mikä siinä on kun ei saa oikein helpointakaan tehtävää? Miten on mahdollista, että nothing ja something failaavat ihan ihan kaiken? Laskeminen tuntuu jatkuvalta räpiköinniltä kuivalla maalla.

--

Ja nyt suuri jedimestari tuli ja kertoi meille, kuinka helposti lasku menikin.
Palvokaamme häntä.

-Nothing -

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti